1. Outoja eleitä

Kuvat saattaa olla hiukan huonoja ja teksti tönkköä, mutta yritän korjata asian ensi tekstiä varten!

Söin juustopastaa täydellisesti sisustetussa keittiössämme. Ruoka maistui pahalle niinkuin aina, koska äitini ei ollut niinkään täydellinen ruuanlaittaja. Mietin mitä tekisin iltapäivällä. Lähtisinkö kaupungille Saaran ja Melissan kanssa vai tekisinkö vihdoin äidinkielen esitelmäni valmiiksi? Tottakai valitsin ensimmäisen vaihtoehdon, vaikka äiti olikin patistanut minua tekemään esitelmäni valmiiksi. Innostus ei vain ollut ikinä riittänyt.

Soitin Saaralle. Oikeastaan en edes olisi halunnut, että Melissa tulee. Oikeasti en tykännyt Melissasta. Hän juorusi kaiken aina kaikille, ei osannut pitää suutaan kiinni yhtään. Vaikka hän olikin Saaran paras kaveri ja minä vain kolmas pyörä en silti halunnut häntä mukaan vaikka Saara kuinka yritti. Saarassa ei ollut mitään negatiivistä. Hänellä oli kauniit kasvot, upeat hiukset ja täydelliset vanhemmat, toisin kuin minulla: Isäni oli juoppo, joka lähti kotoa kun olin 7. Äiti hössötti aina turhia, eikä osannut laittaa edes ruokaa. Sitäpaitsi emme olleet edes rikkaita vaikka asuimmekin upeassa täydellisesti sisustetussa lasitalossa. Äiti oli nimittäin voittanut talon työpaikkansa vuosiarvonnasta, kiinteistövälittäjä kun oli.

Tapasin Saaran vaatekaupassa ja juttelimme niitä näitä. Onneksi Melissa ei ollut tullut mukaan, koska en kestäisi hänen nasevia kommenttejaan. Saara kertoi, että oli sanonut Melissalle lukevansa kokeisiin kotona eikä siksi voisi lähteä ulos. Nauroin tymää selitystä, koska meillä oli seuraava koe vasta kolmen viikon kuluttua.

Melissa kuitenkin sattui paikalle ruskeine hiuksineen ja skottiruutuisine hameineen. Hetken aikaa hän oli Saaralle vihainen, kunnes tajusi, että minäkin olin paikalla. Olin aivan varma, että hän tulisi minulle huutamaan mutta ei.

Melissa tuli haukkumaan minulle Saaraa, joka oli valehdellut hänelle. En olisi ikinä uskonut, että niin tulisi käymään. He eivät ikinä puhuneet toisistaan pahaa. Ehkä Melissa halusi vain parantaa suhteitaan minuun. Ihmettelin Melissan käytöstä suuresti, kunnes hän kertoi tietävänsä, että Saara oli valehdellut hänelle ennenkin. Oikeasti en jaksanut kuunnella koko juttua. Melissa ja Saara olivat minulle vain kavereita. Oikeita ystäviä minulla ei ollut. Sitäpaitsi he olivat koulun suurimmat pissis nimikkeen kantajat. Kello alkoi lähestyä uhkaavasti kymmentä ja kotona minun olisi tullut olla puoli yhdeltätoista, mutta kaupungista oli pitkä matka ja minun olisi odotettava vielä kaksikymmentä minuuttia seuraavan bussin tuloon. Päätin olla katsomatta kelloa, niin olisi parempi

Kotiin päästyäni kello olikin jo kaksitoista, koska olin myöhästynyt bussista. Äiti oli tottakai valveilla odottamassa minua kotiin. Jälleen sain kuunnella viiden minuutin mittaisen saarnan säännöistä ja sen sellaisista. Sen jälkeen menin jääkaapille hakemaan syötävää, niinkuin huonoihin tapoihini kuului yösyömistä ja sen sellaista.

Loppujen lopuksi olin kuitenkin niin väsynyt että jäin sohvalle nukkumaan. Taas näin unta uudesta naapuristamme, jonka nimen olin jo kauan halunnut selvittää. Koko tyyppi näytti niin kiinnostavalta, että halusin tutustua tähän paremmin, en vain tiennyt olisinko niin rohkea, että uskaltautuisin puhumaan hänelle. Sitäpaitsi tänään en ollut nähnyt häntä kertaakaan, joten ehkä hän oli lähtenyt matkalle tai jotain.